sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kuhaceviche






Ceviche tarkoittaa kalaruokaa, jossa kala on raakakypsytetty limen mehulla. Kyseessä on todella helppo ja nopea ruoka. Itse käytin kuhaa, mutta vaihtoehtoisesti voi käyttää vaikkapa lohta tai siikaa.

Kuhaceviche

300 - 400 g kuhaa fileenä (tai siikaa tai lohta)
1 punasipuli hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
4 limen mehu
100 g keitettyjä ravunpyrstöjä
suolaa ja mustapippuria

Eli otetaan kalafileestä ruodot pois ja kuutioidaan melko pieneksi eli noin 1 cm kuutioiksi. Hienonnetaan sipuli ja chili. Laitetaan kaikki ainekset kulhoon ja puristetaan päälle limen mehut ja maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Annetaan marinoitua jääkaapissa muutama tunti ja laitetaan annokset tarjolle. Itse söin cevichen romaine-salaatin lehdiltä. Cevichen seuraksi kannattaa ottaa pehmeän hapokas ja raikas valkoviini. Liian hapokasta valkkaria ei kannata ottaa, koska cevichessä oleva chili olisi liiankin pistävää liian hapokkaan viinin kanssa.

Itse koppasin alkosta mukaan ranskalaista Gewurztraminer 'Hugel' 2011 (http://www.alko.fi/tuotteet/526087/?fromsearch=true). Tuoksu on raikas ja kypsän hedelmäinen. Persikkainen, omenainen ja aavistuksen yrttinen. Maultaan viini on pehmeän hapokas, puolikuiva, kypsän hedelmäinen ja aavistuksen hunajainen. Todella maukas ja miellyttävä viini, jossa kypsä hedelmäisyys yhdistyy hienoiseen yrttisyyteen ja mausteisuuteen varsin pehmeästi. Toimi todella hyvin cevichen kanssa. Hinta-laatusuhteeltaan 19 € viiniksi kelpo ostos.

-MK






lauantai 21. joulukuuta 2013

Haudutettua härän häntää


Vihdoinkin tuli kokeiltua härän häntää. Kyseessähän on suhteellisen edullinen (10 €/kg) ja harvemmin käytetty ruhon osa ja voin sanoa, että liha on erittäin herkullista. Tämä on todellista slow foodia eli vaaditaan hieman kärsivällisyyttä, koska mitä pienempi haudutuslämpötila, niin sitä pidempi haudutusaika ja entistä herkullisempi lopputulos. Itse haudutin pataa 90 C asteessa 10 tuntia.

Haudutettua härän häntää

1-1,5 kg härän häntää paloina
3 porkkanaa paloiteltuna
3 punasipulia paloiteltuna
200-300 g palsternakkaa paloiteltuna
200-300 g mukulaselleriä paloiteltuna
5 valkosipulinkynttä paloiteltuna
5 dl tummaa olutta esim portteria
7-10 dl lihalientä
5 laakerinlehteä
voita, suolaa, mustapippuria ja vehnäjauhoja
lisukkeeksi esim spelttiä tai ohraa keitettynä.

Härän häntää löytyy mielestäni aika usein isommista marketeista ja tältähän se paloiteltuna näyttää

Maustetaan palat reilusti suolalla ja mustapippurilla joka puolelta ja tämän jälkeen pyöritellään paloja vehnäjauhoissa.

Sitten paloitellaan kaikki juurekset valmiiksi. Kannattaa ehdottomasti käyttää palsternakkaa ja mukulaselleriä, koska ne ovat todella herkullisa juureksia ja niissä on semmoista kivaa pähkinäistä makua kun ne saavat hautua pitkään. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa myös lihaliemi kiehumaan, niin se on sitten valmiina odottamassa.

Sitten ruskistetaan härän häntäpalat kunnolla voissa joka puolelta.
 
 
Siirretään ruskistetut palat isoon uunin kestävään astiaan eli johonkin pataan tai kattilaan. Itsellä oli käytössä 5 l kattila. Sitten ruskistetaan juureksia samalla paistinpannulla, jossa härän häntäpalat ruskistettiin, niin tällä tavoin saadaan kaikki herkulliset maut talteen. Otetaan juureksiin kevyt väri ja siirretään pataan härän häntäpalojen joukkoon. Sitten kaadetaan astiaan 5 dl tummaa olutta, itse käytin Saku Porteria. Lisätään lopuksi lihalientä, niin paljon, että kaikki ainekset peittyvät. Lisätään joukkoon myös laakerinlehdet makua antamaan.

 
Laitetaan uuni 90 C asteeseen lämpenemään ja sillä aikaa annetaan liemen kiehua liedellä. Jos sinulla on käytössä pata, niin kannattaa pata laittaa ensin vaikkapa 150 asteeseen uuniin, että liemi alkaa kiehumaan ja sitten pudotat lämmön 90 asteeseen. Kiehauttaminen on kuulemma tärkeää, jotta härän hännät eivät jää sitkeiksi mutta en ole aivan varma onko tuo niin tarpeellista kuitenkaan. Sitten vaan annetaan hautua uunissa 90 C asteessa noin 10 tuntia. Lopputuloksena liha oli uskomattoman pehmeää ja liha irtosi luusta aivan itsekseen. Alle 100 asteen lämpötilassa on myös se etu, että lientä ei haihdu joten sitä ei joudu lisäämään kesken kaiken.
 
Sitten kun pata on hautunut 10 tuntia, niin otetaan se pois uunista ja siivilöidään liemi talteen kastiketta varten. Itse kaadoin lähes koko liemen isoon paistinpannuun ja keitin sitä kasaan siten, että lopuksi lientä oli jäljellä alle puolet. Lopussa kastike alkaa paksunemaan herkullisen paksuksi ja siirappimaiseksi ja tässä vaiheessa kastike on valmis. Mitään ei tarvitse lisätä, koska liemi on täynnä makua ja maku vain tiivistyy kasaan keitettäessä.
 
Keitetään lisukkeeksi spelttiä tai ohraa ja laitetaan annos tarjolle. Seuraksi kaadoin saksalaista vahvaa lageria eli Weltenburger Kloster Asam Bockia (http://www.alko.fi/tuotteet/790034/?fromsearch=true). Oluen tuoksu on karamellinen, mokkainen ja hedelmäinen. Maku on makean hedelmäinen ja karamellisen paahteinen. Todella pehmeä ja täyteläisen suklaan maltainen jälkimaku. Todella maukas vahva lager olut, joka maistui erinomaisesti härän hännän kanssa.
 
 
-MK

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Tex-mex-jauhelihapiiras


Suolaisia piiraita en ole vielä kokkaillut ollenkaan, joten avataanpa peli tälläkin saralla mausteisella tex-mex-jauhelihapiiraalla.

Tex-mex-jauhelihapiiras

Pohja
150 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
2-3 rkl vettä
1 tl suolaa

Mittaa jauhot ja suola kulhoon. Lisää joukkoon pieneksi kuutioitu jääkaappikylmä voi ja nypi seos murumaiseksi. Lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita taikinapalloksi. Laita taikinapallo tekeytymään jääkaappiin muovikelmussa vähintään tunniksi. Ota taikina jääkaapista ja kaulitse ympyräksi. Asettele taikina piirakkavuoan pohjalle ja seinämälle. Piirakkavuoan halkaisija tulisi olla noin 22-26 cm. Esipaista piirakkapohjaa uunissa 200 asteessa 10 minuuttia ja ota pois.

Täyte
400 g naudan jauhelihaa
1 punainen sipuli hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
1 paprika kuutioituna
1/2 dl vettä
1 pss taco-mausteseosta
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
150 g juustoraastetta

Ruskista jauheliha pannulla ja lisää joukkoon sipulit, chili ja paprika. Lisää joukkoon vesi ja taco-mausteseos. Sekoita hyvin ja ota pannu pois liedeltä ja anna jauhelihaseoksen jäähtyä siinä hieman. Sekoita kulhossa kananmunat, ruokakerma ja juustoraaste sekaisin. Sekoita lopuksi jauhelihaseos muna-kerma-juusto-seokseen. Lisää täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Laita vielä täytteen päälle puolitettuja kirsikkatomaatteja ja jalopeno-viipaleita tai peperonipaprikoita paloiteltuna. Paista piirasta 200 asteessa 30-40 minuuttia siten, että piiras saa hieman väriä pintaansa.

Piiraan kanssa tuli maisteltua alkon uutuuksista saksalaista vehnäolutta eli Erdinger Schneeweissea (http://www.alko.fi/tuotteet/750816/?fromsearch=true). Tuoksu on melko vehnäinen ja hieman banaaninen ja toffeinen. Maku on hedelmäinen ja banaaninen. Aavistuksen toffeinen ja mausteinen. Melko täyteläinen ja maltainen vehnäolut. Ihan perushyvä vehnäolut mutta ei nyt suurempia intohimoja herätä.

-MK


tiistai 10. joulukuuta 2013

Kurpitsa-fenkoli-kookos-keitto

Talvikurpitsa soveltuu hyvin sosekeittoon, johon hain vähän lisäsärmää fenkolista ja kookoksesta.

Kurpitsa-fenkoli-kookos-keitto

1 kg talvikurpitsaa paloiteltuna (esim hokkaido tai myskikurpitsa)
2 fenkolia hienonnettuna
3 banaanisalottisipulia hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
8 dl kasvislientä
2,5 dl kookoskermaa
voita, öljyä, suolaa ja mustapippuria
Lisukkeeksi pinjansiemeniä, omenaa ja saksanpähkinää

Hienonnetaan aluksi kaikki kasvikset ja laitetaan kasvisliemi kuumenemaan. Laitetaan kattilan pohjalle reilu pala voita ja hieman öljyä. Kuullotetaan aluksi sipulia ja chiliä pari minuuttia. Sitten lisätään joukkoon fenkoli ja kurpitsa. Sekoitellaan pari minuuttia ja lisätään kattilaan kuuma kasvisliemi. Annetaan porista kannen alla noin 40 minuuttia siten, että kurpitsat ovat pehmenneet kunnolla. Sit vaan sekoitetaan joukkoon kookoskerma ja kieuhautetaan. Otetaan kattila pois liedeltä ja soseutetaan sauvasekoittimella aivan tasaiseksi. Tarkistetaan maku ja lisätään suolaa ja mustapippuria tarvittaessa. Lisukkeeksi paahdetaan pannulla pienen voinokareen kanssa pinjansiemeniä (150 g), reilu kourallinen saksanpähkinöitä ja yksi omena kuutioituna. Paahdetaan siten, että kaikki saavat hieman väriä.

Tässä keitossa on mukavaa särmää ja se suorastaan huutaa seurakseen raikkaan hapokasta ja mausteista valkoviiniä. Ite tykkään tosi paljon itävaltalaisista valkkareista ja sellainen taas matkaan lähti alkosta.
Kamptal Reserve Loisiumweingarten Grüner Veltliner 2012 (http://www.alko.fi/tuotteet/552587/?fromsearch=true). Tuoksu on raikkaan hedelmäinen, aavistuksen meloninen, omenainen ja yrttinen. Maku on hapokkaan yrttinen, omenainen ja melko mineraalinen. Todella ryhdikäs ja raikas viini, jonka jälkimaussa omenaa ja pähkinäisyyttä. Erittäin raikas ja selkeä viini, joka on hinta-laatusuhteeltaan 18€ viiniksi hyvä ostos.


Ja sit vaan taas naatiskelemaan.
 -MK

 


lauantai 7. joulukuuta 2013

Katkarapu-fenkoli-ohratto





Fenkoli on mahtavan makuinen vihannes ja tähänkin katkarapu-fenkoli-ohrattoon se antaa hienoa makua. Eikä fenkoli ole edes kallista. Mitä nyt olen aina ulkomaista fenkolia ostanut, niin yleensä hinta on ollut 2-3 €/kg. Tuttuun tapaan en käytä riisiä tähän "risotto" ruokaan vaan huomattavasti parempi vaihtoehto on paljon ravintorikkaampi ohra. Spelttikin tähän varmasti sopisi mainiosti.

Katkarapu-fenkoli-ohratto

3 fenkolia hienonnettuna
3 banaani salottisipulia hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
1 porkkana hienonnettuna
3 dl ohran suurimoita (esikypsytettyjä kokonaisia ohrasuurimoita http://www.myllynparas.fi/suomi/tuotteet/suurimot_ja_riisit/esikypsytetty_kokonainen_ohrasuurimo/)
2 dl valkoviiniä
6 dl kasvislientä
400 g katkarapuja
1 ruukku basilikan lehtiä
250 g kirsikkatomaatteja puolitettuina
1 dl parmesaania raastettuna
voita, öljyä, suolaa ja mustapippuria

Tää on simppeli ruoka. Aloitetaan esivalmisteluilla eli hienonnetaan kasvikset, puolitetaan kirsikkatomaatit, revitään basilikan lehdet irti ruukusta, mitataan valkoviini ja ohrasuurimot valmiiksi. Raastetaan parmesaani ja laitetaan kasvisliemi kuumenemaan.

Sit alkaa itse kokkaaminen eli laitetaan kattilan pohjalle kunnon nokare voita ja pari rkl öljyä. Kuullotetaan aluksi salottisipuleita, valkosipulia ja chiliä pari minuuttia. Sitten lisätään joukkoon fenkoli ja porkkana. Kuullotellaan pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisätään ohrasuurimot kattilaan ja sekoitellaan pari minuuttia. Sitten lisätään kattilaan valkoviini ja annetaan sen imeytyä koko ajan sekoittaen. Sit vaan lisäillään kasvislientä desi kerrallaan ja sekoitellaan kaiken aikaa. Ohrasuurimoiden kypsyminen kestää noin puoli tuntia. Kannattaa testata ohran kypsyyttä välillä ja sehän pitäisi jäädä al denteksi eli hieman purutuntumaa saa olla. Kun ohra on kypsynyt, niin ohratto saa olla hieman löysä. Sitten vaan lisätään joukkoon katkaravut, basilika, kirsikkatomaatit ja raastettu parmesaani. Sekoitetaan huolella ja maustetaan tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Ja näin ohratto on valmis. Ohratto saa siis olla hieman löysä loppuvaiheessa, koska parmesaani imee vielä hyvin nestettä ja tekee ohraton koostumuksen juuri sopivaksi. Parmesaania voi olla hyvinkin enemmän kuin yksi desi ja ihan maun mukaan sitä voi lisäillä.

Laitetaan ohratto-annos esille ja kaadetaan seuraksi raikkaan hapokasta valkkaria. Nyt suunnattiin Uuteen-Seelantiin ja kopattiin alkosta mukaan Mud Housen Marlborough Sauvignon Blancia 2012 (http://www.alko.fi/tuotteet/569227/). Tuoksultaan viini on hyvin omenainen, persikkainen ja raikas. Maultaan viini on keskihapokas, persikkainen, omenainen ja trooppisen hedelmäinen. Viini on puolimakea ja miellyttävän pehmeä kuitenkin siten, että yrttisyys ja mausteisuus tuovat hyvää ryhtiä tälle viinille. Viini maistui ohraton kanssa erinomaisesti ja toimi hyvin fenkolin mausteisuuden ja katkarapujen suolaisen maun seurana. Hinta-laatusuhteeltaan 13 € viiniksi kelpo ostos ja suosittelen kokeilemaan.


-MK

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Rousal Brygghus


Vuoden 2012 lopussa Turun saaristossa perustettiin pienpanimo nimeltään Rousal Brygghus. Kyseisen panimon tuotteista ainakin Rousal Brygghus Pilsneriä löytyi Porvoon citymarketista ja Rousala Bockia Helsingin Arkadian alkosta. Tässä vielä pari linkkiä kyseisestä panimosta: (http://olutverkko.wordpress.com/2013/01/15/turun-saaristossa-kaynnistyy-oma-panimo-rousal-brygghus/)
(https://www.facebook.com/RousalBrygghus)

Rousal Brygghus Pils: Kyseessä on pilsneri, joka on väriltään tumman ruskea ja kullertava. Tuoksu on makean maltainen ja humalointi on melko vahva. Kokonaisuudessaan maku on raikas, ryhdikäs, maltainen ja paahteinen. Makeus ja bittermäisyys ovat hyvässä balanssissa. Mielestäni oikein hyvä pilsneri, jota suosittelen kokeilemaan jos vaan jostain löydät.

Rousala Bock: Kyseessä on vahva bock-tyylinen olut, jonka tuoksu on hennon karamellinen ja  maltainen. Lasiin muodostuu todella hieno vaahto kaadettaessa. Maku on mehevän maltainen, kahvinen ja suklainen. Oluessa on hyvä runko ja suutuntuma on miellyttävän pehmeä. Todella maukas bock-olut, jota siis löytyy tuolta Helsingin Arkadian alkosta. Suosittelen ehdottomasti hakemaan pullon tai pari. (http://www.alko.fi/tuotteet/789654/?fromsearch=true)

Näiden kahden oluen lisäksi Rousal Brygghus:lla on ainakin ale-olut tuotevalikoimassaan, joten pitää yrittää vielä sellainen kaivaa esiin jostain. Todella mielenkiintoisen oloinen pienpanimo, jonka ensimmäiset tuotteet ainakin vakuuttivat minut. Kannattaa kokeilla.

-MK

lauantai 30. marraskuuta 2013

Suklaatorttua imperiaali stouttien kera



Äskeisten täytettyjen kurpitsoiden seuraksi tuli kavereille laitettua suklaatorttua ja sen seurana maisteltiin hieman imperiaali stout oluita.

Suklaatorttu

Pohja
2,5 dl digestive-keksi murua
5 rkl sulatettua voita
0,5 dl sokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Sulata voi ja murskaa digestive keksit aivan pieneksi muruksi.Sekoita digestive-keksi murun joukkoon sula voi, sokeri ja kaakaojauhe. Taputtele sekoitettu taikinapohja irtopohja-vuoan (halkaisija 20-24 cm) pohjalle ja laidoille ja laita uuniin 200 C asteeseen 10 minuutiksi paistumaan. Kun pohja on paistunut 10 minuuttia, niin ota se jäähtymään.

Täyte
3 dl kuohukermaa
250 g tummaa suklaata paloiteltuna
2 kananmunaa
1 tl vaniljauutetta
1/4 tl suolaa

Laita kuohukerma kattilaan  lämmitä lähes kiehumispisteeseen. Kaada lähes kiehuva kerma paloitellun suklaan joukkoon ja anna olla muutama minuutti. Sekoita kerma ja suklaa tasaiseksi seokseksi. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat, vaniljauute ja suola sekaisin. Sitten sekoita suklaa-kerma seos kananmuna-vaniljauute-suola seokseen. Sekoita täyte jäähtyneen pohjan päälle ja laita koko setti uuniin noin 20-25 minuutiksi. Torttu on valmis kun tortun keskusta (2-3 cm) vielä hieman heiluu kun sitä heiluttaa. Anna tortun jäähtyä noin 1 tunti ennen päällystämistä ja irroita irtopohjavuoan laita pohjasta irti.

Päällyste
50 g tummaa suklaata
2 rkl kuohukermaa
2 rkl vahvaa kahvia

Kuumenna kulhossa kuohukerma ja suklaa toisiinsa ja sekoita toisiinsa. Sekoita joukkoon vahva kahvi. Kun torttu on jäähtynyt, niin levitä päälle suklaapäällyste laitaa myöten.

Tarjoa suklaatorttu kermavaahdon ja hyvän imperiaali stout oluen kanssa., Tässä vertailussa oli mukana 2 kotimaista eli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Imperiaali, tamperelaisen Plevnan Siperia ja norjalainen Nogne Ö Imperial Stout.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Imperiaali (http://www.alko.fi/tuotteet/764364/): Tuoksu on pehmeän paahteinen ja karamellinen. Maku on kahvinen, pehmeän paahteinen, hieman hedelmäinen ja humalointi on melko mieto. Suklaatorttu tuo hyvin esille oluen hedelmäisyyden. Olut on pehmeän hapokkaan hedelmäinen ja kahvinen. Todella hyvä olut ja sijoittuu hopea sijalle tässä kisassa.

Tamperelaisen Plevnan Siperia (http://www.alko.fi/tuotteet/726234/?fromsearch=true): Tuoksu on hieman voimakkaampi verratuna Laitilan Imperiaaliin. Tuoksu on espressomainen ja paahteinen. Maultaan tämä olut on todellas hedelmäinen, pehmeä ja jälkimaussa on kivan suklainen ja paahteinen mallas. Todella samettinen, pehmeä, kahvinen ja suklainen stout, joka toimii suklaatortun kanssa erinomaisesti. Paras olut näistä kolmesta ja yksi parhaista koskaan maistamistani oluista!!! Täytyy myös sanoa, että hinta-laatu suhde on erinomainen, koska olut maksaa vaivaiset 4,5€, joten aivan uskomattoman hyvä olut tähän hintaa.

Norjalainen Nogne O Imperial (http://www.alko.fi/tuotteet/707116/?fromsearch=true): Tuoksultaan todella paahteinen ja kahvinen. Tuoksussa jopa savua ja tervaa havaittavissa. Maultaan tämä olut on melko makea, todella pehmeä, karamellinen ja suklainen. Sanoisin, että hapokkain ja vahvin humalointi näistä kolmesta oluesta. Todella maistuva olut mutta alkoholi tulee esille melko voimakkaasti joteen jää pronssille tässä vertailussa.

-MK

Kurpitsat jauhelihakastikkeella

Kaupasta löytyy tällä hetkellä erilaisia kurpitsoja ja itse kokeilin myski kurpitsoja, joiden täytteeksi tein herkullisen jauhelikastikkeen.

Kurpitsat jauhelihakastikkeella (6 annosta)

 

3 myski kurpitsaa halkaistuna ja kuorittuna
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamiviinietikkaa
suolaa ja mustapippuria

Kuoritaan myskikurpitsat ja halkaistaan kahtia pituus suunnassa ja poistetaan siemenet. Sekoitetaan oliiviöljy, balsamiviinietikka toisiinsa ja sivellään halkaistujen kurpitsojen päälle. Maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Laitetaan kurpitsat uuniin 200 C asteeseen ja kypsennetään lähes pehmeiksi siten, että haarukka uppoaa nätisti läpi kurpitsan. Tähän menee noin 1 tunti.



Jauhelihakastike kurpitsoille

700 g sika-nauta jauhelihaa
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 punaista chiliä hienonnettuna
2 punaista sipulia hienonnettuna
5 tomaattia kaltattuna ja hienonnettuna
1 dl punaviiniä
2 rkl tomaattipyreetä
1 ruukku basilikaa
suolaa ja mustapippuria

Kuullota paistinpannulla valkosipuleita, punasipuleita ja chiliä. Lisää joukkoon jauheliha ja ruskista. Kun jauheliha on ruskistunut, niin lisää joukkoon hienonnetut ja kaltatut tomaatit. Sekoita hyvin ja lisää joukkoon tomaattipyree ja punaviini. Sekoita kunnolla ja anna ylimääräisen nesteen kiehua pois. Kun kastike alkaa olla melko sakeaa, niin lisää joukkoon basilikan lehdet ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kun kurpitsat ovat kypsyneet, niin ota ne pois uunista. Jaa jauhelihakastike kurpitsojen päälle ja lisää lopuksi juustoraastetta. Laita kurpitsat vielä 200 C asteeseen noin 15 minuutiksi kunnes juusto ruskistuu.


 


Ota kurpitsat pois uunista ja laita lautaselle. Kaada seuraksi hyvää punkkua ja nauti. Tällä kertaa mukaan tarttui alkosta italialaista Campoliella Valpolicella Ripassoa vuosimallia 2011 (http://www.alko.fi/tuotteet/453417/?fromsearch=true). Tuoksussa on lakritsia, kahvia ja hitusen savua. Maku on keskitäyteläinen ja melko hapokas. Vaniljaa, kirsikkaa, tähtianista ja kanelia havaittavissa. Keskitanniinen, marjaisa ja hieman lyhyt viini. Ihan ok punkku 13 € viiniksi ja sopi hyvin näille täytetyille kurpitsoille.

-MK







maanantai 25. marraskuuta 2013

Kaalisalaattia bratwurstin kera


Rapsakka kaalisalaatti puna- ja valkokaalista toimii hyvin bratwurstin kanssa.

Puna- ja valkokaalisalaatti

500 g punakaalia suikaloituna
500 g valkokaalia suikaloituna
2 punaista suippopaprikaa suikaloituna

Vinaigrette
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl seesamöljyä
1 sitruunan mehu
1 punainen chili hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Suikaloidaan kaali ja paprika. Sekoitetaan vinegraiten ainekset keskenään ja sit vaan kaikki sekaisin kulhossa. Tarjoillaan salaatti bratwurstin kera. Juomaksi tarttui citymarketista todellinen löytö, koska belgialainen De la Senne Taras Boulba (http://www.ratebeer.com/beer/de-la-senne-taras-boulba/56185/) yllätti todella positiivisesti. Kyseessä on belgialainen ale-olut, joka on sakean keltainen ulkonäöltään. Tuoksultaan olut on kevyen maltainen, raikas ja hedelmäinen. Maultaan tämä ale on raikas, hedelmäinen ja kivan mausteinen. Melko maltainen ja bitterimäinen. Kirpakka humalointi melko täyteläisen maltaisuuden kanssa kruunaa tämän oluen. Todella hyvä ale, joka toimi erinomaisesti mausteisen kaalisalaatin ja bratwurstin kanssa.

Tässä samalla voisi mainostaa Porvoon citymarketin uutta kauppiasta, joka on selvästikin innostunut oluista. Tuossa jokunen aika sitten pöllähdin citymarketin oluthyllyille ja siellä uusi kauppias tuli jutustelemaan oluista. Hän oli juuri laittanut esille 25 uutta olutta ja kertoi, että hänelle on tärkeää pitää hyvä olutvalikoima kaupassa. Todella esimerkillistä toimintaa ja on hienoa, että "maitokauppa" pyrkii pitämään laajaa ja laadukasta olutvalikoimaa. Kaikki porvoolaiset siis rynnistäkää citymarketin olut hyllyille nauttimaan uusista antimista. Kauppias lisäksi kertoi, että hänelle voi ehdottaa mitä oluita kauppaan tulisi hankkia, joten kannattaa käydä toiveita esittämässä.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tomaatti-chorizo-keitto


Hesarissa oli vähän aikaa sitten toscanalaisen tomaattikeiton resepti, jota olen muokannut hieman mausteisempaan suuntaan.

Tomaatti-chorizo-keitto

3 rkl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä viipaloituna
20 lehteä basilikaa kokonaisina
1 punainen chili hienonnettuna
6 tomaattia kaltattuna ja paloiteltuna
5 dl tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyrettä
2 dl punaviiniä
1 l kasvislientä
300 g kuivanutta vaaleaa leipää kuutioituna (määrä on aika iso eli normaalin kokoinen lautanen kukkurallaan kuutioitua leipää mutta kyllä se sinne keittoon pehmenee kivasti)
400 g chorizoa (raaka-makkaraa jos löytyy)

Aluksi esivalmistelut, eli kaltataan tomaatit ja paloitellaan. Viipaloidaan valkosipuli ja hienonnetaan chili. Kuutioidaan kuivanut leipä ja laitetaan kasvisliemi kuumenemaan kattilaan. Nypitään basilikan lehdet valmiiksi irti ruukusta.

Sit otetaan iso kattila ja laitetaan oliiviöljy sinne kuumenemaan. Heitetään sekaan valkosipuli, chili ja basilikan lehdet. Käännellään hetken aikaa ja nautitaan herkullisista aromeista. Valkosipuli saa hieman ottaa väriä. Sit lisätään kattilaan tomaatit, tomaattimurska ja tomaattipyree. Sekoitellaan ja lisätään joukkoon punaviini. Annetaan muhia taas hetken aikaa, että alkoholi haihtuu pois. Sit lisätään kuuma kasvisliemi ja leipäkuutiot. Sekoitellaan ja lopuksi lisätään chorizo. Itse löysin chorizo raaka-makkaraa, joten puristin kuoresta sellaisia palleroisia, joita hieman puristelin kasaan ja lisäsin keiton joukkoon kypsymään. Myös jo kypsä chorizo on varmasti hyvä, joten viipaloi vaan makkaran ja heittää sekaan. Sit on keiton ainekset koossa, joten laitetaan kansi päälle ja annetaan muhia noin 20 minuuttia, jotta leipäkuutiot pehmenevät.

Täytyy kyllä sanoa, että olin ihan fiiliksissä tästä keitosta. Todella herkullista, ruokaisaa ja täynnä makua oleva keitto. Eikä tuo punaviini ja chorizo ole missään nimessä välttämätön lisä tähän keittoon. Itse vaan tykkäsin lisätä hieman tuhtia makua ja mehevyyttä tähän keittoon.

Laitetaan annos esille ja nautitaan mehevän italialaisen punkun kanssa. Alkosta tarttui ihan randomisti mukaan
Pasqua Villa Borghetti Valpolicella Classico 2012 (http://www.alko.fi/tuotteet/432027/?fromsearch=true). Tuoksultaan viini on mehevän marjainen ja mehumainen. Mustikkaa ja metsämansikkaa löytyy. Maultaan keskitäyteläinen ja riittävän hapokas viini, jossa on mehumaisuutta, marjaisuutta ja aavistus lakritsia. Mielestäni hyvä perus punkku ja 11 € viiniksi hinta-laatusuhde on kohdillaan. Helposti juotava punkku, joka sopi todella hyvin tämän keiton kanssa. 




-MK



sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Lanttu-omena-sosekeitto


Tällä hetkellä on kaupoissa lanttu lähes ilmaista. Tuo kotimainen aliarvostettu juures on itselläkin jäänyt melko unholaan. Ajattelin kokeilla, että mimmosta sosekeittoa tulis jos lantun yhdistäisi raikkaisiin granny smith omeniin ja lopputulos oli kyllä positiivinen yllätys. Mahtavan makuista sosekeittoa ja melko edullisesti.

Lanttu-omena-sosekeitto

1 kg lanttua kuutioituna
3 omenaa kuutioituna (granny smith)
3 salottisipulia hienonnettuna
3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 tl juustokuminaa ja muskottipähkinää
1 l kanalientä
2 dl ruokakermaa
suolaa ja mustapippuria
öljyä ja voita

Eli aluksi kuullotellaan kattilassa voin ja öljyn seoksessa sipuleita ja valkosipuleita muutama minuutti. Sitten heitetään sekaan kuutioidut lantut ja omenat. Sekoitellaan ja maustetaan tässä vaiheessa juustokuminalla ja muskottipähkinällä eli 1 tl molempia. Sekoitellaan ja kaadetaan kattilaan 1 l kanalientä. Annetaan muhia kannen alla lähes tunti jotta lantut kypsyvät pehmeiksi. Sitten kaadetaan joukkoon ruokakerma ja annetaan kiehahtaa. Otetaan kattila pois liedeltä ja soseutetaan sauvasekoittimella. Maustetaan suolalla ja mustapippurilla.

Ei muuta kuin keittoa lautaselle ja juomaksi bisseä. Tällä kertaa mukaan tarttui citymarketista norjalaista vehnäolutta eli Lervig Aktiebryggerin White Dogia (http://www.ratebeer.com/beer/lervig-white-dog-brand/105262/). Tuoksu hennon sitruksinen ja vehnäinen. Aavistus banaania. Maultaan ihan perus vehnäolut. Melko raikas, greippinen ja hivenen banaaninen. Toisaalta ei tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä. Ok olut.


-MK


perjantai 8. marraskuuta 2013

Brewdog x 3 ja Muffloni x 2


Nämäkin oluset on tullut nautittua jo ajat sitten, mutta ei vaan oo saanu aikaseks kirjotella kommentteja. No tässäpä ne kommentit olis vihdoinkin.

Brewdog (http://www.brewdog.com/) on Skotlantilainen yksityisomistuksessa oleva panimo, joka on kerännyt kiitosta loistavista tuotteistaan ympäri maailman. Nämä kyseiset kolme olutta löytyvät ihan normikaupasta ja alkostakin niitä saa.

Brewdog Punk Pale Ale: Nimensä mukaisesti kyseessäon pale ale tyyppinen olut.Tuoksultaan olut on kukkaisen sitruksinen, toffeinen ja raikas. Maultaan melko vahvasti humaloitu, greippinen ja maltainen. Ihan pirteä ja melko ryhdikäs olut. Ok


Brewdog Dead Pony Club: Kyseessä on myös pale ale tyyppinen olut, jossa aavistuksen vähemmän voltteja eli 3,8%. Tuoksussa on sitrushedelmiä ja makeaa appelsiinisuutta ja melonisuutta. Tosi raikas tuoksu.
Melko voimakkaasti humaloitu ja raikkaan sitruksinen. Jälkimaultaan maltainen ja katkeromainen. Raikas ja kevyt olut. Hyvä janojuomana ja miksei kevyesti maustetulle ruoallekin (salaatit, kala).

Brewdog Fake Lager: Kyseessä on pilsner tyylinen olut. Tuoksu on hennon makean maltainen ja aavistuksen hunajainen. Maultaan raikas pils, jossa aavistus hunajaisuutta. Keskivahvasti humaloitu ja melko rapsakka. Oikein hyvä pils. Toimii.

Sit ois pari kotimaista eli porilaisen Beer Huntersin (http://www.beerhunters.fi/) olutta, joista Mufloni CCCCC IPA löytyy alkosta ja Mufloni aamupala stout ihan kaupasta.

Mufloni CCCCC IPA: Kyseessä on 7,0% potkuinen IPA, johon on käytetty viittä humalaa. Tuoksultaan olut on herkullisen karamellimainen ja sitruksinen. Maussa on paahteista karamellia ja keskivahvaa raikasta humalointia. Myös kahvia ja suklaata havaittavissa. Miellyttävän pyöreä mutta kuitenkin tukeva runkoinen IPA. TODELLA HERKKU OLUT!

Mufloni aamupala stout: Kyseessä on dry stout olut, jossa on käytetty kauraa. Tuoksussa paahteisuutta, kahvia ja lakritsia. Kieltämättä hieman kauramainen tuoksu. Maultaan pehmeä ja keskivahvasti humaloitu stout, jossa kahvia, suklaata ja pehmeää maltaisuutta. Hieman lyhyt ja ehkä liiankin pehmeä/vaisu maku. Vähän siis pliisuksi jää tämä stout.

-MK












torstai 7. marraskuuta 2013

Pekaanipähkinäpiirakka ja suklainen kaakao


Jos iskee makean himo, niin pekaanipähkinäpiirakka on aika messevän makea piirakka. Siihen vielä päälle suklainen kaakao, niin johan olet aivan pähkinöinä.

Pekaanipähkinäpiirakka

Taikina
3 dl vehnäjauhoja
150 g voita
1/2 dl vettä

Nypi kulhossa huoneenlämpöinen voi ja vehnäjauhot muruksi ja lisää joukkoon kylmä vesi. Sekoita tasaiseksi taikinapalloksi ja laita pallo kelmuun tekeytymään jääkaappiin noin tunniksi. Sit vaan muotoillaan taikina piirakkavuokaan (halkaisija n. 26 cm) ja esipaistetaan uunissa 175 asteessa 10 minuuttia.

Täyte
50 g voita
1 dl muscovadosokeria
2 1/2 dl vaahterasiirappia
1 rkl viskiä tai rommia
1 tl kanelia
3 kananmunaa
200 g pekaanipähkinöitä

Sulatetaan kattilassa voi ja sokeri miedolla lämmöllä. Lisätään joukkoon siirappi, viski ja kaneli. Annetaan kiehua hetken, minkä jälkeen otetaan kattila pois liedeltä ja kaadetaan seos toiseen kulhoon. Sekoitetaan kananmunat seoksen joukkoon yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lopuksi lisätään pähkinät ja sekoitetaan. Kaadetaan täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Paistetaan piirakkaa uunissa 175 asteessa 25-30 minuuttia.

Suklainen kaakao

1 l maitoa
1/2 dl kaakaojauhetta
1 rkl sokeria
1 kanelitanko
1 vaniljatanko
125 g tummaa suklaata
kermavaahtoa ja kanelia

Laitetaan kattilaan 4 dl maitoa ja lämmitetään se lähes kiehuvaksi. Sekoitetaan joukkoon kaakaojauhe ja sokeri. Lisätään kattilaan kanelitanko ja vaniljatanko. Itse käytin vanhaa vaniljatankoa, josta oli jo siemenet käytetty. Vaniljatangot siis kannattaa aina säästää kun käyttää niiden siemenet. Itse tangosta kuitenkin saa vielä hyvin makua irti. Mutta tuskinpa haittaa vaikka laittais siemenetkin tähän kaakaon joukkoon. Annetaan olla muutama minuutti ja sulatetaan joukkoon paloiteltu suklaa. Sekoitellaan koko ajan ja kun suklaa on sulanut, niin kaadetaan joukkoon loppu maito (6 dl). Annetaan kiehahtaa ja otetaan pois liedeltä. Otetaan kaneli- ja vaniljatangot pois ja kaadetaan kaakao laseihin. Koristeeksi kaakaon päälle kermavaahtoa, joka on maustettu kanelilla.

Sit vaan lautaselle iso pala piirakkaa ja päälle vaniljajäätelöä. Johan on hyvää sanon mä.

-MK

maanantai 4. marraskuuta 2013

Entrecote sitruuna-bearnaisen ja rosamunda-ranskalaisten kera


Citymarketin lihatiskistä lähti matkaan kotimaista naudan entrecotea, jonka seuraksi itsetehdyt ranskalaiset rosamunda-perunasta. Sit harjoittelin ensimmäistä kertaa tekemään bearnaise-kastiketta.

Entrecote pannulla

200-250 g entrecote pihvi
suolaa, mustapippuria, voita ja rypsiöljyä

Ota pihvi huoneenlämpöön 2 tuntia ennen paistamista ja mausta suolalla ja mustapippurilla molemmilta puolilta reilusti. Sit vaan paistinpannu todella kuumaksi. Laita pannulle tilkka rypsiöljyä ja pala voita. Paista pihviä molemmilta puolilta 2-2,5 minuuttia, niin mediumia pitäis tulla.Kääri pihvi folioon vetäytymään 10 minuutiksi ennen syömistä.

Sitruuna-bearnaisekastike (4 annosta)

4 kananmunan keltuaista
1 iso salottisipuli hienonnettuna
1 dl vettä
2 rkl viinietikkaa (valkoviini tai omena)
1 tl jauhettua valkopippuria
1 sitruunan mehu
150 g voita
1 ruukku tuoretta rakuunaa hienonnettuna

Erottele keltuaiset valmiiksi. Laita pienen kattilaan vesi, viinietikka, valkopippuri ja hienonnettu sipuli. Kiehauta sen verran, että nesteestä on jäljellä puolet. Siivilöi neste erilliseen kulhoon odottamaan. Laita kattilaan vettä kiehumaan ja ota pyöreäpohjainen kulho, joka sopii vesihauteena käytettävän kattilan päälle. On tärkeää, että kulhon pohja ei osu kiehuvaan veteen, vaan tarkoitus on käyttää vain vesihöyryn lämpöä, koska keltuaiset ovat melko herkkiä kypsentymään, mitä ei haluta. Sit vaan kumotaan keltuaiset kulhoon ja lisätään joukkoon mausteliemi. Vatkataan voimakkaasti koko ajan, kun kastike alkaa paksunemaan, niin otetaan kulho pois vesihauteesta. Lisätään joukkoon sitruunan mehu, paloiteltu voi ja hienonnettu rakuuna. Normaalisti bearnaisessa ei kai ole sitruunan mehua, mutta itse ajattelin että se hieman piristää kastiketta, joka on todella tuhti muuten.

Ranskalaiset rosamundasta

Rosamunda perunaa paloiteltuna
Suolaa, mustapippuria, kuivattua rosmariinia, kuivattua timjamia, rypsiöljyä

Paloittele hyvin pesty rosamunda peruna ja laita palat kulhoon. Ripottele päälle hieman öljyä ja lisää mausteita oman maun mukaan. Sekoita kunnolla ja laita uunipellille. Kypsennä uunissa 220 asteessa noin 30-40 minuuttia, kunnes ranskikset ovat kullan ruskeita.

Viiniksi valikoitui tällä kertaa Ranskan Bordeauxista Château Venus 2010 (http://www.alko.fi/tuotteet/446657/?fromsearch=true), jota kehuttiin Helsingin Sanomien ruokaosiossa. Väriltään viini on todella tumman punainen ja hieman violettiin vivahtava. Tuoksu on täyteläinen, luumuinen,tummia marjoja, aavistuksen nahkainen ja savuinen. Maultaan viini on keskitäyteläinen ja keskitanniininen. Viini on hyvin balanssissa tanniinisuuden ja täyteläisen marjaisuuden kanssa. Maussa erottuu mustikkaa ja karhunvatukkaa. Jälkimaussa pieni aavistus tammisuutta. Hinta-laatusuhteeltaan 17 € viiniksi hyvä ostos.

-MK

torstai 31. lokakuuta 2013

Fenkolikeittoa ja lohta






Tämän kertainen annos on kopsattu jookostakookosta-blogista (http://jookostakookosta.com/2013/04/04/erittain-maukas-fenkolikeitto/). Eli fenkolikeittoa ja siihen lisukkeeksi savustettua lohifilettä suoraan kaupan tiskistä :). Pikkuisen eri tavalla maustoin oman fenkolikeittoni ja lisäksi laitoin vähän perunaa joukkoon. Resepti meni tähän tyyliin.

Fenkolikeitto

3 fenkolia hienonnettuna
3 isoa salottisipulia hienonnettuna (banaanisalottisipuli)
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 isoa perunaa kuutioituna (rosamunda)
1 omena hienonnettuna
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
1 l kanalientä
1 tl muskottipähkinää
1 tl kuivattua timjamia
250 ml kookoskermaa
voita, öljyä, suolaa ja mustapippuria

Hienonnetaan/kuutioidaan kaikki vihannekset ja laitetaan kanaliemi lämpenemään omaan kattilaansa. Sitten otetaan toinen iso kattila ja aletaan kuullottamaan sipuleita voin ja öljyn seoksessa. Lisätään joukkoon omenat, perunat ja fenkolit. Sekoitellaan hetken aikaa. Raastetaan joukkoon appelsiinin kuori ja puristetaan myös mehu kattilaan. Sekoitellaan ja maustetaan muskottipähkinällä ja kuivatulla timjamilla. Sit vaan lisätään kuuma kanaliemi ja jätetään hiljalleen kiehumaan reiluksi puoleksi tunniksi kunnes kaikki vihannekset ovat aivan pehmeitä. Lisätään joukkoon kookoskerma, kiehautetaan ja otetaan kattila pois liedeltä. Sekoitetaan sauvasekoittimella aivan tasaiseksi ja maustetaan vielä suolalla ja mustapippurilla oman maun mukaan sopivaksi.

Sit vaan keittoa lautaselle ja sekaan savustettua lohta. Viiniksi valikoitui tällä kertaa itävaltalainen Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terrassen (http://www.alko.fi/tuotteet/597307/?fromsearch=true). Tuoksultaan viini on raikkaan hapokas, sitruksinen, omenainen ja makean meloninen. Maultaan viini on todella ryhdikkään hapokas ja pirteä. Hyvin hedelmäinen ja melko aromikas ja yrttinen makumaailma. Todella kiva viini, jossa on miellyttävän hapokas koostumus yhdistettynä aromikkaaseen makumaailmaan. Hinta-laatu-suhteeltaan 15 € viiniksi hyvä ostos.

Tämän kertainen makuyhdistelmä ruoassa ja viinissä miellytti meikäläistä oikein kivasti. Appelsiininen ja mausteinen fenkolikeitto yhdistettynä savuiseen loheen ja raikkaaseen valkoviiniin toimi mainiosti. Jos et usko, niin kokeile ensin. Ensi kertaan taas.


-MK

tiistai 29. lokakuuta 2013

Hyvää kahvia pressopannulla ja käsin jauhetuilla pavuilla

 


Välillä on kiva hieman hemmotella itseään ja nähdä vaivaa hyvän kahvin vuoksi. Vihdoinkin tuli hommattua tuo pressopannu, joka on ollut mielessä jo pitkään. Manuaalinen kahvimylly minulla on ollut jo muutaman vuoden. Jauhan aina silloin tällöin viikonloppuisin itse kahvipavut. Kyllähän se on hieman työlästä tuo käsin jauhaminen, mutta on siinä kyllä fiilistä ja maku on taattu, kun saa kahvinsa tuoreeltaan jauhetuista pavuista. Tuota kyseistä kahvimyllyä löytyy edelleenkin verkkokaupasta ja täytyy sanoa, että hyvin on toiminut tuo japanilainen Hario Skerton mylly (http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8920/cvgxs/Hario-Skerton-MSCS-2TB-manuaalinen-kahvimylly#BVRRWidgetID).

Pressopannu on hyvin yksinkertainen laite. Lämmitetään pannu ensin kuumalla vedellä ja kaadetaan vesi pois. Laitetaan pannun pohjalle jauhettu kahvi ja kaadetaan päälle 92-96 asteinen vesi ja sekoitetaan. Sit vaan laitetaan kansi päälle ja mäntä ylhäällä.


Annetaan olla 3-5 minuuttia ja painetaan mäntä alas.

Ja tuo mäntähän on tämänlainen eli siinä on todella tiheä verkkosuodin.

Hieman siis joutuu yhden kahvimukillisen eteen näkemään vaivaa, mutta kyllä se kannattaa. Maku on todella hyvä. Sit vielä sellainen vinkki, että kaikki laitteet sun muut kannattaa aina pestä heti kun olet kahvin tehnyt. Kahvirasva on sellainen aine, että se rupeaa hyvin äkkiä kertymään kaikkialle ja antaa aivan varmasti pahaa makua. Sama koskee myös kahvinkeitintä- ja pannua. Nautinnollisia kahvihetkiä ja ensi kertaan siis.

-MK

torstai 24. lokakuuta 2013

Kanaa paprikasalsan ja paprikatahnan kera


Tämä resepti on otettu melko suoraan juomavinkki sivustolta. Eli yksinkertaisuudessaan kanapihvejä raikkaan paprikasalsan ja paahdetusta paprikasta tehdyn tahnan kera. Hyvää ja simppeliä safkaa.

Paprikasalsa

1 punainen paprika kuutioituna
1 keltainen paprika kuutioituna
2 tomaattia kuutioituna
2 avokadoa kuutioituna
1 punasipuli kuutioituna
1 limen mehu
2-3 rkl sweet chili kastiketta
suolaa ja mustapippuria

Kaikki vihannekset vaan kuutioidaan ja maustetaan limellä, sweet chilillä, suolalla ja mustapippurilla.


Paprikatahna

1 punainen paprika
1 valkosipulinkynsi
1-2 rkl oliiviöljyä

Leikkaa paprika neljään osaan ja poista sisälmykset. Laita paprikalohkot uuniin 200 asteeseen kuori ylöspäin. Paahda niin pitkään, että kuori on lähes kauttaaltaan musta ja kuprulla. Ota paprikat pois uunista ja laita pieneen muovipussiin, joka suljetaan tiukasta. Muovipussissa paprika pehmenee kivasti ja jäähtyy. Tämän jälkeen revi kuori irti paprikan "lihasta". Sekoita paprika ja valkosipulinkynsi oliiviöljyn kanssa tasaiseksi tahnaksi vaikkapa sauvasekoittimella. Jos vahva valkosipulin maku ei miellytä, niin ehkä kannattaa käyttää 2 paprikaa yhtä kynttä kohden tai sitten paahtaa myös valkosipulinkynsi maun miedontamiseksi.

Kanapihvejä kannattaa ottaa noin 600 grammaa, eli tästä pitäisi riittää noin neljälle hengelle syömistä.

Tälle ruoalle suositeltiin australialaista punkkua eli Jacob's Creek Grenache Shirazia (http://www.alko.fi/tuotteet/449867/). Tuoksultaan viini on luumuinen, kirsikkainen, mustaherukkainen ja melko marjaisa. Maultaan viini on keskitäyteläinen, melko lämmin, marjaisa ja keskitanniinen. Sinällään ihan ok viini 10 € viiniksi mutta toisaalta kovin tylsä ja pliisu. Ei säväyttänyt kyllä minua. Ehkä kannattaa kokeilla jotain muuta, koska tästä viinistä puuttuu persoona. 




-MK




sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Klassikkojälkkäri: Tarte tatin


Aina on tehnyt mieli tehdä klassista ranskalaista omenatorttua eli tarte tatinia. Omasta mielestäni tarte tatin onnistui hyvin näin ensimmäiseksi kerraksi. Melko simppeli jälkkäri kaiken lisäksi. Tarvitset paistinpannun, jonka voi laittaa uuniin.

Tarte tatin

Taikina
80 g huoneenlämpöistä voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
0,5 dl vettä

Täyte
5 kpl granny smith omennoita lohkottuna
1 dl muscovado sokeria
75 g voita
2 tl madeira viiniä
kanelia

Ensimmäiseksi kannattaa kuoria omenat ja lohkoa ne sopiviksi viipaleiksi, joiden paksuus on n. 1-2 cm. Sitten taikinan kimppuun. Kulhossa olevan huoneenlämpöisen voin joukkoon sekoitetaan jauhot ja sokeri. Nypitään murumaiseksi seokseksi ja sekoitetaan lopuksi vesi joukkoon. Muotoile taikina palloksi ja laita kelmuun jääkaappiin tekeytymään puoleksi tunniksi.

Sitten karamellin kimppuun. Laita kylmälle paistinpannulle muscovadosokeri (ja madeira viini halutessasi mausteeksi). Lisää lämpöä pikku hiljaa, jotta sokeri sulaa kunnolla. Kun sokeri on sulanut, niin lisää pannulle voi. Anna lämmetä hieman. Kun karamelli alkaa hieman kuplia, niin laita pannulle omenaviipaleet. Anna omenien karamellisoitua rauhassa noin 10-15 minuuttia välillä sekoitellen.


Sillä aikaa kun omenat karamellisoituvat, niin kaulitse taikina pannun kokoiseksi. Ota pannu pois liedeltä ja laita taikina tiukasti omenien päälle. Reuna kannattaa pyrkiä työntämään kunnolla omenien alle.

Laita paistinpannu uuniin 200 asteeseen ja anna olla siellä noin 20-30 minuuttia. Ota pannu pois uunista ja anna olla n. 20 minuuttia ennen kumoamista.

Sit vaan rohkeasti kumoamaan torttu lautaselle.





Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kera.

-MK

maanantai 14. lokakuuta 2013

Lontoon reissun tunnelmia


Joo tuli pyörähdettyä Lontoossa viikon verran työ- ja lomareissun merkeissä. Oluita tuli maisteltua jonkin verran ja täytyy kyllä sanoa, että brittityyliset alet eivät oikein meikäläiselle uppoa. Suurin osa maistamistani britti aleista oli todella tylsän makuisia, vetisiä ja mietoja oluita. Jostain syystä nuo britit tykkää lipittää mietoja (3-4 %) aleja, joissa ei vaan ole makua. Toki poikkeuksiakin oli muutama, mutta yleisilmeeltään brittipubien perustarjonta oluen suhteen on melko heikkoa, ainakin jos tykkää vahvemman makuisista oluista.

Ruokapuoli taas oli todellakin kohdallaan ja useaan otteeseen tuli syötyä todella hyvin kunnon brittiläistä pubiruokaa. Alla on kommentteja viidestä eri ravintolasta, jotka jäivät mieleen hyvin positiivisesti.


The Harwood Arms

The Harwood Arms (http://www.harwoodarms.com/) omaa yhden Michelin-tähden. Ravintola on hieman peruspubia hienompi, mutta yleisesti ottaen kuitenkin melko maanläheinen paikka. Kävin siellä syömässä 3-ruokalajin lounaan, jonka hinta ei ollut ollenkaan paha, "ainoastaan" 25 puntaa. Alkuruoaksi savustettua lohta, joka oli todella hyvän makuista.

Pääruoaksi ylikypsää porsaan niskaa olutkastikkeessa. Possu oli todella mehevää, mureaa ja maku lisukkeiden kera oikein mainio.





Jälkiruoaksi karamellisoitua mallaskermaa, kahvijäätelöä ja suklaa-kinuskikeksejä. Maku oli taivaallinen. Mallaskerma oli tavallaan creme bruleen tyylinen.

The Harwood Arms oli loistava paikka, jossa palvelu oli kohdillaan ja ruoan hinta-laatusuhde loistava. Suosittelen.


The Malt House

 

The Harwood Armsin läheisyydessä sijaitseva The Malt House tarjosi (http://www.malthousefulham.co.uk/) myös loistavan 3-ruokalajin lounaan astetta kallimpaan hintaan (n. 30 puntaa). Alkruoaksi rapeaa maalaisleipää, jonka päälle katkarapua erittäin maistuvassa soosissa, josta en älynnyt kysyä, että mitä se oli. Maku oli loistava ja sen kruunasi ripaus puristettua sitruunan mehua. Robusti kattaus miellytti myös silmää ja tunnelmaa.

Pääruoaksi perinteistä brittiläistä ale-piirakkaa eli rapean taikinakuoren alla mureaa ja mehevää lihaa soosissa. Erittäin maistuva oli tämä pieni piirakka.

Jälkiruoaksi jäistä juustokakkua, joka suli suuhun. Nams!






Huikea paikka oli myös The Old Red Cow (http://theoldredcow.com/), jossa oli tarjolla laaja kattaus erilaisia oluita, joista muutama heidän itse panemiaan. Loistavaa oli se, että tarjolla oli muutakin kuin perus britti alea. Siellä tuli nautittua perinteinen sunday rost, joka perinteisesti sisältää paahdettua lihaa, paahdettuja perunoita tai muusia ja yorkshire puddingia. Tähän roastiin kuului pork bellyä eli porsaan vatsaa. Pork belly oli todella mehevää ja suussa sulavaa. Kaiken kruunasi vatsan rapea kuori ja yorkshire pudding, joka suorastaan imi kastiketta itseensä.






The Anchor & Hopessa (http://www.timeout.com/london/restaurants/anchor-hope) tuli syötyä jäniksestä valmistettua perinteista jauhelihakastiketta eli Hare Ragua muusin kera. Todellista kotiruokaa uskomattoman hyvällä maulla.



 Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä nautin yhden parhaista hodareista koskaan The Draft Housessa (http://www.drafthouse.co.uk/), jossa oli meneillään dogtoberfest ja sen kunniaksi tarjolla loistavaa saksalaista paulaner oktoberfest olutta, joka oli oiva kumppani hodarille, joka sisälsi mehevän ja paksun makkaran, tulista jauhelihakastiketta ja juustoa. Lisukkeina jalapenoja ja ranskan kermaa. Todella herkullista.


Tämmöstä siis Lontoossa. Loistava kaupunki täynnä paljon nähtävää. Pubeja ja ravintoloita riittää, joten jos haluaa nauttia toden teolla, niin kannattaa hieman etukäteen selvittää hyviä paikkoja, kuten itse tein. Hyvä nettisaitti tähän löytyy täältä --> http://www.timeout.com/london/food-drink



Palataanpa ensi kerralla taas omien kokkailuiden kera-

-MK