Fenkolikeittoa ja lohta

Tämän kertainen annos on kopsattu jookostakookosta-blogista (http://jookostakookosta.com/2013/04/04/erittain-maukas-fenkolikeitto/). Eli fenkolikeittoa ja siihen lisukkeeksi savustettua lohifilettä suoraan kaupan tiskistä :). Pikkuisen eri tavalla maustoin oman fenkolikeittoni ja lisäksi laitoin vähän perunaa joukkoon. Resepti meni tähän tyyliin.

Fenkolikeitto

3 fenkolia hienonnettuna
3 isoa salottisipulia hienonnettuna (banaanisalottisipuli)
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 isoa perunaa kuutioituna (rosamunda)
1 omena hienonnettuna
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
1 l kanalientä
1 tl muskottipähkinää
1 tl kuivattua timjamia
250 ml kookoskermaa
voita, öljyä, suolaa ja mustapippuria

Hienonnetaan/kuutioidaan kaikki vihannekset ja laitetaan kanaliemi lämpenemään omaan kattilaansa. Sitten otetaan toinen iso kattila ja aletaan kuullottamaan sipuleita voin ja öljyn seoksessa. Lisätään joukkoon omenat, perunat ja fenkolit. Sekoitellaan hetken aikaa. Raastetaan joukkoon appelsiinin kuori ja puristetaan myös mehu kattilaan. Sekoitellaan ja maustetaan muskottipähkinällä ja kuivatulla timjamilla. Sit vaan lisätään kuuma kanaliemi ja jätetään hiljalleen kiehumaan reiluksi puoleksi tunniksi kunnes kaikki vihannekset ovat aivan pehmeitä. Lisätään joukkoon kookoskerma, kiehautetaan ja otetaan kattila pois liedeltä. Sekoitetaan sauvasekoittimella aivan tasaiseksi ja maustetaan vielä suolalla ja mustapippurilla oman maun mukaan sopivaksi.

Sit vaan keittoa lautaselle ja sekaan savustettua lohta. Viiniksi valikoitui tällä kertaa itävaltalainen Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terrassen (http://www.alko.fi/tuotteet/597307/?fromsearch=true). Tuoksultaan viini on raikkaan hapokas, sitruksinen, omenainen ja makean meloninen. Maultaan viini on todella ryhdikkään hapokas ja pirteä. Hyvin hedelmäinen ja melko aromikas ja yrttinen makumaailma. Todella kiva viini, jossa on miellyttävän hapokas koostumus yhdistettynä aromikkaaseen makumaailmaan. Hinta-laatu-suhteeltaan 15 € viiniksi hyvä ostos.

Tämän kertainen makuyhdistelmä ruoassa ja viinissä miellytti meikäläistä oikein kivasti. Appelsiininen ja mausteinen fenkolikeitto yhdistettynä savuiseen loheen ja raikkaaseen valkoviiniin toimi mainiosti. Jos et usko, niin kokeile ensin. Ensi kertaan taas.

-MK

Hyvää kahvia pressopannulla ja käsin jauhetuilla pavuilla

 

Välillä on kiva hieman hemmotella itseään ja nähdä vaivaa hyvän kahvin vuoksi. Vihdoinkin tuli hommattua tuo pressopannu, joka on ollut mielessä jo pitkään. Manuaalinen kahvimylly minulla on ollut jo muutaman vuoden. Jauhan aina silloin tällöin viikonloppuisin itse kahvipavut. Kyllähän se on hieman työlästä tuo käsin jauhaminen, mutta on siinä kyllä fiilistä ja maku on taattu, kun saa kahvinsa tuoreeltaan jauhetuista pavuista. Tuota kyseistä kahvimyllyä löytyy edelleenkin verkkokaupasta ja täytyy sanoa, että hyvin on toiminut tuo japanilainen Hario Skerton mylly (http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8920/cvgxs/Hario-Skerton-MSCS-2TB-manuaalinen-kahvimylly#BVRRWidgetID).

Pressopannu on hyvin yksinkertainen laite. Lämmitetään pannu ensin kuumalla vedellä ja kaadetaan vesi pois. Laitetaan pannun pohjalle jauhettu kahvi ja kaadetaan päälle 92-96 asteinen vesi ja sekoitetaan. Sit vaan laitetaan kansi päälle ja mäntä ylhäällä.

Annetaan olla 3-5 minuuttia ja painetaan mäntä alas.

Ja tuo mäntähän on tämänlainen eli siinä on todella tiheä verkkosuodin.

Hieman siis joutuu yhden kahvimukillisen eteen näkemään vaivaa, mutta kyllä se kannattaa. Maku on todella hyvä. Sit vielä sellainen vinkki, että kaikki laitteet sun muut kannattaa aina pestä heti kun olet kahvin tehnyt. Kahvirasva on sellainen aine, että se rupeaa hyvin äkkiä kertymään kaikkialle ja antaa aivan varmasti pahaa makua. Sama koskee myös kahvinkeitintä- ja pannua. Nautinnollisia kahvihetkiä ja ensi kertaan siis.

-MK

Kanaa paprikasalsan ja paprikatahnan kera

Tämä resepti on otettu melko suoraan juomavinkki sivustolta. Eli yksinkertaisuudessaan kanapihvejä raikkaan paprikasalsan ja paahdetusta paprikasta tehdyn tahnan kera. Hyvää ja simppeliä safkaa.

Paprikasalsa

1 punainen paprika kuutioituna
1 keltainen paprika kuutioituna
2 tomaattia kuutioituna
2 avokadoa kuutioituna
1 punasipuli kuutioituna
1 limen mehu
2-3 rkl sweet chili kastiketta
suolaa ja mustapippuria

Kaikki vihannekset vaan kuutioidaan ja maustetaan limellä, sweet chilillä, suolalla ja mustapippurilla.

Paprikatahna

1 punainen paprika
1 valkosipulinkynsi
1-2 rkl oliiviöljyä

Leikkaa paprika neljään osaan ja poista sisälmykset. Laita paprikalohkot uuniin 200 asteeseen kuori ylöspäin. Paahda niin pitkään, että kuori on lähes kauttaaltaan musta ja kuprulla. Ota paprikat pois uunista ja laita pieneen muovipussiin, joka suljetaan tiukasta. Muovipussissa paprika pehmenee kivasti ja jäähtyy. Tämän jälkeen revi kuori irti paprikan "lihasta". Sekoita paprika ja valkosipulinkynsi oliiviöljyn kanssa tasaiseksi tahnaksi vaikkapa sauvasekoittimella. Jos vahva valkosipulin maku ei miellytä, niin ehkä kannattaa käyttää 2 paprikaa yhtä kynttä kohden tai sitten paahtaa myös valkosipulinkynsi maun miedontamiseksi.

Kanapihvejä kannattaa ottaa noin 600 grammaa, eli tästä pitäisi riittää noin neljälle hengelle syömistä.

Tälle ruoalle suositeltiin australialaista punkkua eli Jacob's Creek Grenache Shirazia (http://www.alko.fi/tuotteet/449867/). Tuoksultaan viini on luumuinen, kirsikkainen, mustaherukkainen ja melko marjaisa. Maultaan viini on keskitäyteläinen, melko lämmin, marjaisa ja keskitanniinen. Sinällään ihan ok viini 10 € viiniksi mutta toisaalta kovin tylsä ja pliisu. Ei säväyttänyt kyllä minua. Ehkä kannattaa kokeilla jotain muuta, koska tästä viinistä puuttuu persoona. 

-MK

Klassikkojälkkäri: Tarte tatin

Aina on tehnyt mieli tehdä klassista ranskalaista omenatorttua eli tarte tatinia. Omasta mielestäni tarte tatin onnistui hyvin näin ensimmäiseksi kerraksi. Melko simppeli jälkkäri kaiken lisäksi. Tarvitset paistinpannun, jonka voi laittaa uuniin.

Tarte tatin

Taikina
80 g huoneenlämpöistä voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
0,5 dl vettä

Täyte
5 kpl granny smith omennoita lohkottuna
1 dl muscovado sokeria
75 g voita
2 tl madeira viiniä
kanelia

Ensimmäiseksi kannattaa kuoria omenat ja lohkoa ne sopiviksi viipaleiksi, joiden paksuus on n. 1-2 cm. Sitten taikinan kimppuun. Kulhossa olevan huoneenlämpöisen voin joukkoon sekoitetaan jauhot ja sokeri. Nypitään murumaiseksi seokseksi ja sekoitetaan lopuksi vesi joukkoon. Muotoile taikina palloksi ja laita kelmuun jääkaappiin tekeytymään puoleksi tunniksi.

Sitten karamellin kimppuun. Laita kylmälle paistinpannulle muscovadosokeri (ja madeira viini halutessasi mausteeksi). Lisää lämpöä pikku hiljaa, jotta sokeri sulaa kunnolla. Kun sokeri on sulanut, niin lisää pannulle voi. Anna lämmetä hieman. Kun karamelli alkaa hieman kuplia, niin laita pannulle omenaviipaleet. Anna omenien karamellisoitua rauhassa noin 10-15 minuuttia välillä sekoitellen.

Sillä aikaa kun omenat karamellisoituvat, niin kaulitse taikina pannun kokoiseksi. Ota pannu pois liedeltä ja laita taikina tiukasti omenien päälle. Reuna kannattaa pyrkiä työntämään kunnolla omenien alle.

Laita paistinpannu uuniin 200 asteeseen ja anna olla siellä noin 20-30 minuuttia. Ota pannu pois uunista ja anna olla n. 20 minuuttia ennen kumoamista.

Sit vaan rohkeasti kumoamaan torttu lautaselle.

Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kera.

-MK

Lontoon reissun tunnelmia

Joo tuli pyörähdettyä Lontoossa viikon verran työ- ja lomareissun merkeissä. Oluita tuli maisteltua jonkin verran ja täytyy kyllä sanoa, että brittityyliset alet eivät oikein meikäläiselle uppoa. Suurin osa maistamistani britti aleista oli todella tylsän makuisia, vetisiä ja mietoja oluita. Jostain syystä nuo britit tykkää lipittää mietoja (3-4 %) aleja, joissa ei vaan ole makua. Toki poikkeuksiakin oli muutama, mutta yleisilmeeltään brittipubien perustarjonta oluen suhteen on melko heikkoa, ainakin jos tykkää vahvemman makuisista oluista.

Ruokapuoli taas oli todellakin kohdallaan ja useaan otteeseen tuli syötyä todella hyvin kunnon brittiläistä pubiruokaa. Alla on kommentteja viidestä eri ravintolasta, jotka jäivät mieleen hyvin positiivisesti.

The Harwood Arms

The Harwood Arms (http://www.harwoodarms.com/) omaa yhden Michelin-tähden. Ravintola on hieman peruspubia hienompi, mutta yleisesti ottaen kuitenkin melko maanläheinen paikka. Kävin siellä syömässä 3-ruokalajin lounaan, jonka hinta ei ollut ollenkaan paha, "ainoastaan" 25 puntaa. Alkuruoaksi savustettua lohta, joka oli todella hyvän makuista.

Pääruoaksi ylikypsää porsaan niskaa olutkastikkeessa. Possu oli todella mehevää, mureaa ja maku lisukkeiden kera oikein mainio.

Jälkiruoaksi karamellisoitua mallaskermaa, kahvijäätelöä ja suklaa-kinuskikeksejä. Maku oli taivaallinen. Mallaskerma oli tavallaan creme bruleen tyylinen.

The Harwood Arms oli loistava paikka, jossa palvelu oli kohdillaan ja ruoan hinta-laatusuhde loistava. Suosittelen.

The Malt House

 

The Harwood Armsin läheisyydessä sijaitseva The Malt House tarjosi (http://www.malthousefulham.co.uk/) myös loistavan 3-ruokalajin lounaan astetta kallimpaan hintaan (n. 30 puntaa). Alkruoaksi rapeaa maalaisleipää, jonka päälle katkarapua erittäin maistuvassa soosissa, josta en älynnyt kysyä, että mitä se oli. Maku oli loistava ja sen kruunasi ripaus puristettua sitruunan mehua. Robusti kattaus miellytti myös silmää ja tunnelmaa.

Pääruoaksi perinteistä brittiläistä ale-piirakkaa eli rapean taikinakuoren alla mureaa ja mehevää lihaa soosissa. Erittäin maistuva oli tämä pieni piirakka.

Jälkiruoaksi jäistä juustokakkua, joka suli suuhun. Nams!

Huikea paikka oli myös The Old Red Cow (http://theoldredcow.com/), jossa oli tarjolla laaja kattaus erilaisia oluita, joista muutama heidän itse panemiaan. Loistavaa oli se, että tarjolla oli muutakin kuin perus britti alea. Siellä tuli nautittua perinteinen sunday rost, joka perinteisesti sisältää paahdettua lihaa, paahdettuja perunoita tai muusia ja yorkshire puddingia. Tähän roastiin kuului pork bellyä eli porsaan vatsaa. Pork belly oli todella mehevää ja suussa sulavaa. Kaiken kruunasi vatsan rapea kuori ja yorkshire pudding, joka suorastaan imi kastiketta itseensä.

The Anchor & Hopessa (http://www.timeout.com/london/restaurants/anchor-hope) tuli syötyä jäniksestä valmistettua perinteista jauhelihakastiketta eli Hare Ragua muusin kera. Todellista kotiruokaa uskomattoman hyvällä maulla.

 Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä nautin yhden parhaista hodareista koskaan The Draft Housessa (http://www.drafthouse.co.uk/), jossa oli meneillään dogtoberfest ja sen kunniaksi tarjolla loistavaa saksalaista paulaner oktoberfest olutta, joka oli oiva kumppani hodarille, joka sisälsi mehevän ja paksun makkaran, tulista jauhelihakastiketta ja juustoa. Lisukkeina jalapenoja ja ranskan kermaa. Todella herkullista.

Tämmöstä siis Lontoossa. Loistava kaupunki täynnä paljon nähtävää. Pubeja ja ravintoloita riittää, joten jos haluaa nauttia toden teolla, niin kannattaa hieman etukäteen selvittää hyviä paikkoja, kuten itse tein. Hyvä nettisaitti tähän löytyy täältä --> http://www.timeout.com/london/food-drink



Palataanpa ensi kerralla taas omien kokkailuiden kera-

-MK

Pari alea

Alkosta tarttui mukaan pari alea ja tässä niistä kommentit.

Jenkki ale eli Red Seal Ale (http://www.alko.fi/tuotteet/762074/) on väriltään kuparin ruskea. Tuoksu on vahvan sitruksinen. Maultaan tämä olut on hedelmäisen sitruksinen ja humalointi on keskivahva. Jälkimaussa löytyy hieman paahteista maltaisuutta. Ihan perushyvä ale, mutta ei sinällään mitään erikoista.

Ranskalainen Grimbergen Double-Ambree (http://www.alko.fi/tuotteet/795434/) on väriltään hyvin tumman ruskea. Tuoksu on varsin karamellimainen ja aavistus hedelmäistä paahteisuutta. Maussa löytyy eniten karamellimaisuutta, jota tukee keskivahva humalointi. Havaittavissa myös kahvia, suklaata ja hedelmäistä makua. Melko makea ale olut, jonka jälkimaussa pehmeää paahteista mallasta. Kaipaisi hieman enemmän ryhtiä humalointinsa puolesta, mutta oikein maistuva olut, jos hieman makeammasta tykkää.


Blogi on lähtenyt yllättävän hyvin liikkeelle ja parhaani mukaan yritän aina päivitellä uusia juttuja. Huomenna lähtee lento kohti Lontoota ja siellä vierähtääkin viikko. Tavoitteena käydä useissa pubeissa maistelemassa hyviä oluita ja syömässä kunnon brittiläistä pubiruokaa. Palaan asiaan reissun jälkeen kuvien ja fiilisten kera. Seuraavaan kertaan siis.

-MK