Helsingin rautatientorilla järjestettiin kolmipäiväinen Suuret Oluet Pienet Panimot olutfestivaali. Itse kävin paikalla pyörähtämässä kolmantena päivänä eli lauantaina. Täytyy sanoa, että tapahtuma oli mitä mainioin. Paikalla oli noin parikymmentä kotimaista panimoa ja oluita oli tarjolla reilu sata. Maistoin päivän aikana yhdeksää olutta, joista alla lyhyet arviot kaikista kuvien kera.
Ensimmäisenä suuntasin tamperelaisen
Plevnan (http://www.plevna.fi/) tiskille, josta käteen tarttui
Amarillo Weizen eli suodattamaton vehnäolut, jossa on mukana amerikkalaista Amarillo-humalaa. Kyseinen olut on kuulemma todella suosittu, joten vehnäolutfanina odotukseni olivat korkella. Tuoksu hyvin vehnäinen, hieman sitruksinen ja mausteinen. Maku oli jotenkin valju ja hieman vetinen. Keskivahva humalointi ja jälkimakuna hieman appelsiinia ja mallasta. Ihan tämmöinen perusvehnäolut mutta kyllä tämä pieni pettymys oli.
Amarillo Weizenin kanssa maistui savukasslerista valmistettu BBQ-leipä, joka oli todella maistuva huikopala heti alkuun. Muutenkin ruokapuoli vaikutti ihan hyvältä näillä festareilla.
Seuraavana vuorossa
Ruosniemen panimon (https://www.facebook.com/ruosniemenpanimo) Sihteeri, joka on belgialaistyyppinen vaalea ale-olut. Tuoksussa mukana korianteria ja inkivääriä. Maultaan todella raikas ja hieman mausteinen. Hyvin tasapainoinen olut, jossa aluksi tulee raikas mausteisuus, jota seuraa kepeä humalointi ja jälkimaussa mukavaa sitruksisuutta. Erittäin hyvä kesäolut. Kyllä tämä Sihteeri saa vipinää aikaan.
Kolmantena tuoppi sai täytettä
Rekolan panimon (http://www.rekolanpanimo.fi/) Katajan Kuiskeesta, joka on tumma ruisolut. Ulkonäöltään todella täyteläisen tumman ruskea. Tuoksussa ruista, paahteisuutta ja katajaa. Maussa todella täyteläistä ruista, jossa mukana pieni vivahde katajaa. Pehmeän paahteinen ja hyvin mieto humalointi. Todella maistuva olut, joka saa haluamaan kunnon ruisleipää ja jotain katajaista lihapataa.
Seuraavan vuorossa oli portteri tyyppinen
Tyyki 20, joka tulee
Kuninkaan Kartanon Panimosta (
https://www.facebook.com/pages/Kuninkaankartanon-Panimo/346510565467821). Erittäin tumma olut, jonka tuoksussa kahvia ja hieman lakritsia. Maultaan pehmeän kahvinen ja mukavaa karamellimaisuutta sekä suklaata joukossa. Yllättävänkin raikas humalointi, joka pitää oluen ryhdikkäänä. Lakritsi tulee jälkimaussa. Erittäin hyvä kotimainen portteri. Seurana voisi nauttia vaikkapa tuhtia suklaakakkua.
Sitten vuoronsa sai
Hirvi Vehnä eli
Hollolan Hirven (http://www.hollolanhirvi.fi/net/content/view/18/29/) tekemä vehnäolut. Tuoksussa mukavaa raikkautta ja banaania. Maultaan myös hyvin raikas ja banaaninen. Ei mitenkään hirveän täyteläinen ja humalointi melko mietoa. Raikasta sitruksisuutta myös havaittavissa. Ihan hyvä vehnäolut ja harvinaisen banaaninen kotimaiseksi vehnäolueksi.
Jatketaan vehnäoluiden parissa ja tuopissa tällä kertaa
Pyynikin Käsityöläispanimon (http://www.pyynikinkasityolaispanimo.com/) Simo Vehnää, joka on suodattamaton. Tuoksu hyvin vehnäinen, raikas ja aavistus banaanisuutta. Alkumaussa on hyvää raikkautta ja greippisyyttä, mitä seuraa maltaisuus. Varsin hyvä ja raikas suodattamaton vehnäolut.
Ja jatketaan vehnäoluiden parissa. Tällä kertaa tuopissa Plevnan weizenbock eli astetta voimakkaampi vehnäolut alkoholipitoisuuden suhteen. Tuoksultaan perus vehnäolut. Maultaan todella tasapainoinen ja raikas. Banaaninen ja melko kepeä humalointi, hieman karamellimaisuutta myös maussa mukana. Raikas ja tasapainoinen weizenbock.
Toiseksi viimeisenä oluena tuoppiin tarttui Helsingissä sijaitsevan
Bryggerin (http://bryggeri.fi/) Transatlantic ale, joka on pale ale tyyppinen olut. Tuoksu hyvin sitruksinen ja alemainen. Keskivahva humalointi, jota myös kivasti jälkimaussa. Ihan perushyvä vaalea ale olut. Oluen seurana nautin kutunjuustosalaattia, joka oli oiva kumppani tälle oluelle.
Ja sit ollaankin viimeisen oluen äärellä. Kyseessä on siis
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan (http://laitilan.com/) Imperiaali Stout, joka on valittu vuoden olueksi kaksi kertaa Suomessa. Todella tumma ja täyteläinen olut. Tuoksussa vahva kahvi ja suklaa. Maku samettisen pehmeä ja täyteläinen. Maussa löytyy suklaata, kahvia, paahteisuutta ja karamellimaisuutta hyvässa balanssissa. Erittäin tasapainoinen stout, joka on silkkaa makunautinnollista orgasmia. Huikea olut.
Tähän oli hyvä lopettaa oluiden maistelu kun olokin oli vielä hyvä. Kokonaisuutena täytyy sanoa, että SOPP oli hyvin järjestetty olutfestivaali, jossa oli myös panostettu tuohon ruokapuoleen ihan kiitettävästi. Seuraava suurempi oluttapahtuma on Olutexpo, joka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 18-20.10. Sitä odotellessa muistakaa nauttia hyvistä kotimaisista oluista. Kyllä kotimaista panimoteollisuutta kannattaa tukea ja pitää voimissaan.
-MK