Porvoon huikea ravintolatarjonta vahvistui muutama viikko sitten avatulla Meat District:llä (http://www.meatdistrict.fi), joka avattiin entisen Timbaaliin tiloihin Cafe Postresin viereen. Jo ennalta oli aika varma olo ravintolan laadusta kun samat omistajat pyörittävät Sicapelleä ja Cafe Postresia.
Ravintolan tarjonnan ytimessä on laadukas liha, jota kypsennetään puulämmitteisessä Napolilaisessa uunissa. Tarjolla on laadukkaita leikkeleitä, juustoja ja erilaisia liharuokia jälkiruokia unohtamatta. Ravintolan ilme on melko pelkistetty ja moderni. Lihakaapissa riippuvat lihat ja avokeittiö tuovat mukavan rosoista ja rentoa tunnelmaa.
Pääasiallisesti tarjolla on yllätysmenu, jonka koon voi valita ruokalajien määrän mukaan. Me otetiin half-in, jonka kanssa tuli 4-6 ruokalajia hieman laskentatavasta riippuen. Suuren nälän ja ajan kanssa kannattaa satsata all-in:iin, joka koostuu vielä useammista annoksista. Oman menun voi myös kasata listalla olevista leikkeleistä, juustoista ja liharuoista.
Alkuun pöytään tuotiin leikkelevalikoima, tartar ja luuydin-etanat. Leikkeleet olivat huippukamaa ja tartar suli suuhun. Oli myös hauskaa, että edesmenneen Timbaalin etanat olivat läsnä pienellä twistillä eli luuytimellä. Herkullista tämäkin.
Välipalaksi tuli paahdettuja vihreitä paprikoita, joissa oli mukava pintasuola ja kivahan niitä oli pureskella oluen kera.
Pääruoaksi tuli sitten entrecoteta, röstiperunoita, tomaattisalaattia ja bernaisekastiketta. Entrecote oli varmaankin laadultaan parasta mitä olen koskaan syönyt. Lihassa maistui vahvasti puu-uunin maku ja kypsyys ja mehevyys oli kohdillaan. Röstiperunat olivat rapsakoita ja tomaattisalaatti tasapainoisen makeaa ja hapokasta. Bernaise nivoi kaiken hienosti yhteen.
Plussapisteet tyylikkäistä ja toimivista olutlaseista. Suosituksen perusteella ruoan kanssa nautin Kemiönsaarelta tulevan pienpanimon Kimito Brewingin (https://www.facebook.com/Kimito-Brewing-1459616331030417/) APA:aa, joka oli tasapainoisen maltainen ja hedelmäisen raikas olut, joka toimi hyvin kaikkien ruokien kanssa. Tarjoilija ei ihan osannut olutvalikoimaa ulkoa mutta tuntui siltä, että valikoimasta löytyy erityylisiä oluita makuun kuin makuun. Viinitarjonnasta en osaa sanoa mutta listalla valikoimaa tuntui olevan paljonkin. Jos jotain kehitettävää pitäisi keksiä, niin olisi kiva, että oluetkin olisivat listattuina, niin olisi helpompi pohtia sopivan oluen valitsemista eri annoksille. Tämä asia kyllä koskee suurinta osaa ravintoloista yleensäkin eli viineihin panostetaan ja tuodaan esille listattuina mutta oluiden perään pitää enemmän kysellä. Vielä on olutkulttuurilla kehittymisen varaa mutta perästä tullaan.
Jälkiruoaksi sitten jaettiin klassinen tarte tatin, jonka kokki toi pöytään ja viimeisteli annoksen kaatamalla kinuskin tortun päälle. Tässä vaiheessa jo oli aika sanaton olo. Täydellisen herkullista omenatorttua, jonka paras osa oli herkullisen karamellísoitunut, rapea ja aavistuksen sitkeä taikinapohja.
Kaiken kaikkiaan loistava ravintolakokemus ja varmasti palaan tänne hyvinkin pian. Vahva suositus.
-MK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti